Heinäkuun alun kalastuksia

Jollain tapaa tällainen blogi tuntuu sellaiselta, että sen kerran aloittaneena maistuu hieman velvollisuudelta kirjoittaa jotain, vaikkei esim. suoraan kalareissulta tullessaan jaksaisi tai ei muuten vaan huvittaisi näpytellä omia juttujaan julkisiksi. Paljonhan näkyy vastaavia, joita on aloitettu innolla ja sittemmin kirjoittelu hiipunut.

Muutama rivi heinäkuun alkupuoliskon kalastuksista:

Kesä-heinäkuun vaihteessa oli Keihäri varattuna pariksi päiväksi. Alkuperäinen porukka pieneni loppupelissä kahteen, eli itseeni ja Honkasen Maukkaan. Tästä syystä tarjosin kalastusta facebookkin myöten. Väänäsen Teemu alias Glock17 otti yhteyttä ja lähti rohkeana matkaamme...
Kalastus oli tyypillistä ajankohdan Keihäriä, päivisin kalat sai reagoimaan normaalisti larvoihin tai sitten mm. surffiin. Ilta-öisit vesiperhoshätsit eivät olleet ihan niin hyviä kuin olin tuolla tottunut 2001-03 samoihin ajankohtiin käydessäni. Vaikka Keihäri olikin aiemmin suosikkikohteeni, niin se sai jäädä vuosiksi Läsäkosken syystä. Nyttemmin Läsälle ei ole enää "vakiovuoroja" porukallemme, joten oli kiva tehdä revanssi Viitasaarelle.
Takaisin kalastukseen... Karkuutuksia oli paljon ja ylöstulleista kaloista mainioin oli Maukan larvastama 54cm komia kolli. Muutoin tapahtumia tinseleissä, larvoissa, superpupissa, ,chenille-pupissa ja caddiksissä.

Keihäriltä menin suoraan Huopanalle, itselleni viimeisiin SM-karsintoihin tälle vuoden. Alunperin paikkoja kisaan oli 36, mutta peruutuksia oli viime metreillä tullut niin paljon, että itse kisassa oli vain 21 kalastajaa. Ikävää järjestäjien puolesta.
Huopana oli poikkeuksellisen nihkeä kalastajilleen ja itsekään en ensimmäisen jakson paria karkuutusta harmitellut kuin vasta parilla viimeisellä jaksolla, jolloin oli selvää, että jos olisi saanut kolmelta jaksolta viidesta kalaa, niin olisi käytännössä voittanut kisan ja kahden jakson kaloillakin olisi olisi ollut aivan kärjessä. Itse sain kalan (47cm taimenen kuninkaan väylästä) ylös sellaisessa vaiheessa kilpailua, että sijoitun parhaaksi yhdeltä jaksolta kalaa saaneena. Sijoitukseni siis 10./21. Ihan ok tulos, mutta tuollaisen pisteillä ei tee mitään.
Kisa oli kuitenkin erittäin mainio ja hyvää vaihtelua kirjolohien jahtaamiselle. Ensi vuonna uudestaan...

Viime viikolla oli tilaisuus käydä Äsyllä ja Kermalla. Äsystä ei juuri mainittavaa, kuin että en muista aiemmin törmänneeni yhtä vaikeaan illan-alkyön kalastukseen. Normi-menetelmillä, eli esim. ESP:llä, superpupalla, chenille-pupalla ja caddiksella sain vain kaksi-kolme tälliä ja pääsääntöisesti kalat hylkäsivät kaikki muutkin tarjoukset. Yhtä vaikeaa tuntui olevan muillakin paikalla olleilla.

Kermalla oli makuuni hieman liikaa vettä. Muutama alamittainen tuli larvoilla ja pupilla sekä yksi selvästi parempi ns. Pietun pupaan erehtynyt otti hatkat vajaan minuutin väännön jälkeen. Vihovuonnetta ei tällä kertaa tullu kalastettua ja muutoinkin juuri kunnostetut kosket ovat melko ikävän oloisia, joten noille seuduin paluu ehkä parin vuoden päästä.

Tällä haavaa ei ole lähiviikoille mitään kalastuksia tiedossa lukuunottamatta elo-syyskuun vaihteen paria päivää Läsällä, joten josko yrittäisi käydä kerran-pari "lähikoskella" ja treenailla pitkällä huiskalla elokuun puolivälissä Norjassa pidettäviin perhonheiton MM-kisoihin.

Heikkoa ja keskinkertaista

Parit SM-karsintakilpailut taasen takana. Edellisviikonloppuna ajelin viitisen tuntia Kaustisille, Perhojoelle asti jo edeltävänä iltana. Kilpailu oli kaikin puolin hyvä kirjolohikisaksi, eli hyvin järjestetty, sopivan kokoiset vedet/kosket suhteessa kilpailijoiden määrään. Sopivan kokoisella vedellä tarkoitan, että paria-kolmea poikkeusta lukuunottamatta, ne eivät menneet totaalisen puhki kisan aikana.
Itse kisailusta ei omalta osalta ole paljoa sanottavaa. Blänkkäsin ekan jakson, joten kilpailu oli käytännössä ohi aamun ensimmäisen 1h20min jälkeen. Loppupäivänä ei ollut kovinkaan raivoisaa yritystä tai sen järkevämpää kalastusta, joten oli saumaa kokeilla hieman uusia virityksiäkin. Onneksi onnistuin kuitenkin jälkimmäisiltä pooleilta kalat saamaan, niin ei ihan viimeisiä oltu. Sijoitukseni 13./18.

Eilen oli vuorossa Nukarinkosken karsinta. Kalapaikkana tuo on mieleeni liian pienimuotoinen kivikkohelvetti ja jos tuon tyylistä kalastusta haluan vapaa-aikana, niin mieluummin ajelen hetken kauemmin, Karkkilaan. Toisinsanoen Nukarista ei ole kokemusta "vapaa-ajalla".
Aloittelin laavusuvannon yläpuoleisesta poolista seiskasta. Heti ensimmäisellä minuutilla oli kirjavalohi siiman päässä ja hetken perästä kaukalossa. Eipä aikaakaan, kun oranssia kleebiä vietiin taas ja tämäkin päätyi mittaukseen. Loppuaika poolissani olikin sitten hiljaista yhtä tälliä lukuunottamatta. Eli tältä ekalta jaksolta pari kalaa, joten sillä oltiin kait jossain puolivälin tienoilla. Olin varsin tyytyväinen, koska pooli ei ollut kovinkaan häävi.
Seuraavaksi padon alapuoleinen pätkä. Tuolla oranssia ja pinkkiä vietiin viiteen (kuuteen) otteseen, joten tältä jaksola taisi tulla jaksovoitto - oli mukava lähteä lounastauolle.
Luonaan jälkeen poolille 14, jonka rajapyykit tarkistaessani manailin, etteihän se oikeasti voi olla siinä, niin lyhyt... Jakso menikin sitten ilman tapahtumia, jäitä poltellessa ja olin vähällä lopettaa kalastuksen kesken. Niin uitutti tuo pooli hyvän aamupäivän jälkeen...
Sain siellä kuitenkin tunnin kulutettua, jonka jälkeen kakkoselle, eli järjestyksessään toiselle maantiesillata katsottuna. Paikkana tuo näytti edellisen fiaskon ansiostakin sellaiselle, että oli ihan hyvät fiilikset lähteä lirkkimään. Hiljaista kuitenkin piteli ja yhden k a r v a a n karkuutuksen lisäksi tuli vain pienehkö harjus ja 35cm taimen. Näin ollen oli nyt putkeen kaksi blankkiä takana - jeejee.
Viimeinen, viides oli laavusuvannon alapuoleinen, eli ysi. Täältä onnistuin jakson ekan seitsemän minuuttisen aikana onkimaan kaksi hyvän kokoista kalaa, joilla tulikin sitten jaksovoitto, eli tavallaan oli ihan kiva päättää siihen ja nuo kaksi edellistä mp-poolia ei enään niin kirvellyt.
Kuriositeettina tähän väliin, että seurakaveri Lähteenmäen Antti sai alapuoleltani, omasta poolistaa tartutettua kalan vain seitsemän sekuntia ennen ajan loppua. Onneksi tuli ylöskin, joten siihen oli hyvä päättää.
Sijoitukseni kisassa 6. / 16, eli suorituksena keskikertainen, joskaan ei kovin tasainen.

Nyt tulee kalastuksesta taukoa puolitoista viikkoa. Jussin jälkeisenä keskiviikkona alkaa luvat Keihärille ja siellä ollaan perjantaihin asti, jolloin on vuorossa rankka Huopanan karsinta, eli Huopanan kuningaskalastaja 2010. Tuolla jos sijoittuisi kuuden sakkiin, niin olisi todennäköisesti paikka SM-finaaliin.

Ahkera bloggaaja?

Edellisestä blogitekstistä on jo kotvan. Kalallakin on tullut käytyä sekä kisailuakin harrastettua, niin heittämisessä kuin itse kalastuksessakin.

Perhojamboree oli taas perinteisesti toukokuun toiseksi viimeisenä lauantaina. Tuntuisi, että näytteilleasettajien ja porukoitten into tapahtumaa kohtaan on hieman hiipumassa. Liekö syynä sijainti vai harrastajien mielenkiinnon laantuminen. Itse en jaksa juurikaan käydä vapoja tms. kokeilemassa tällaisissa, vaan pitäisi melkein olla hankkimassa jotain, että jaksaa jonkinlaista vertailua suorittaa.
Tähän tapahtumaan pitäisi saada jotain lisäohjelmaa, vetonaulaa ja kenties rakennetta muuttaa, jotta porukkaa saataisiin enemmän paikalle. Toisaalta se on jo hyvää vauhtia profiloitumassa noitten SM-heittokisojen tilaisuudeksi. Jos näin ei olisi, niin ehkäpä Jambon olisi syytä olla vain lohenkalastajien "kokoontumisajo" ns. conclave, jollaiseksi sen olen alunperin ideoinut jenkkiläisten speyclave-tapahtumien pohjalta ennenkuin seurani KotPe halusi sen toiselle vuodelleen jo koko perhokalastusaluetta käsitteleväksi tapahtumaksi.
Speyheiton kisa meni tänä vuonna itseltäni kohtuullisen hyvin. Ei ollut sellaista "pakko voittaa" asennetta kuin edellisvuoden mestaruuden uusimisen yrityksessä. Olosuhteet heittämiseen olivat varsin hyvät ja jäi vain hieman harmittamaan ettei saanut ihan nappiheittoa, mutta onneksi suoritukseni riitti nipin-napin Suomen mestaruuteen. Saa nyt sitten nähdä, onko ensi vuonna enää intoa osallistua koko tapahtumaan, jos samaan aikaa on jokin mielenkiintoinen perhokalastuksen sm-karsinta. Spey-heittäminen tai lohenkalastus ei muutoinkaan nyt ole oikein etualalla ja ehkä pitäisi jostain saada kipinää sinne suuntaan, että viitsii kaksikätisellä heilua edes huvikseen.

Parisen viikkoa sitten yritimme järjestää Etelä-Suomen Kilpaperhokalastajat -seuramme kanssa yhteissession Evolle, venekalastuksesta hieman tuntumaa hakemaan.
Loppupelissä paikalla pääsivät lisäkseni vain Hytösen Hapa ja Rädyn Ilkka. Kiitos Villin Pohjolan / Metsähallituksen, että seitsemän tunnin ahkeran ja monipuolisen yrittämisen seurauksena saimme yhden kirjolohen :O. Sarkastisesti voisi ilmaista, että kylläpä tuli todettua ja opittua mitä omassa kalastuksessa teki oikein tai väärin...

Ko. reissusta pari riviä seuramme blogissa

Melko kehnosti startannut sm-karsintakauteni sai jatkoa Iisalmen Pitkäkoskella, jossa tulva ja erittäin värjääntynyt vesi jotenkin sekoitti etukäteen suunnittelemani tekniikan ja jolla sain siellä viime vuotisen 3. sijan. (seli, seli...) Paikalliset pojat olivat kärkisijoilla ja rutinoitunut vanha kettu, Vainion Ville kiilasi itsensä myös podiumille. Itse olin 13./16, eli ranking-pisteitä ei juuri ropissut.

Tuosta heti seuraavana päivänä olikin sitten vuorossa Vekaranjärvellä sijaitseva Ahvenlammen karsintakilpailu. Tuota odotin tämän vuoden karsinnoista ehkä eniten, vielä edessä olevan Huopanan kisan ohella. Ahvenlampi on hyvin kirkasvetinen ja kisaa varten on tehty kunnon istukset ja kalaa yleensä tulee varsin hyvin, joten mikäs sen parempaa kirjolohen järvikalastusta. Kalastuksellisesti tuon kruunaa se että kyseessä on venekisa, eli hommassa on vielä lisää muuttujia aseteltavana vs. rannalta kalastus.
Omalta osaltani kisa meni oikeastaan varsin hyvin vaikken mitaleille päässytkään. Pakko olla tyytyväinen 7./37 sijaan, mutta hieman harmittaa ensimmäisen jakson kämmit, koska jälkimmäisillä jaksoilla olin ryhmän 2. molemmissa, joten paremmalla ekalla jaksolla, ts. sen yhden karanneen pussittamisella olisin kaiketi ollut neljän joukossa. No mutta ainahan tämä on tätä, jossittelua.

Seurakaverin, Antti Lähteenmäen rappari kisoista seuramme blogissa

Harri Hytösen ottamia kuvia kisasta

Ens viikonloppuna olisi Perhonjoen kisan vuoro. Melkoinen ajaminen, päälle 400km sinne tulee, mutta tuli nyt haettua ko. kisaan, koska jokena se on varsin monimuotoinen ja kirjolohenkin kalastukseen suhteellisen avoin erilaisille tekniikoille. Saa sitten nähdä miten siellä. 3. sija riittäisi varmistamaan paikan SM-finaaliin, mutta realistisesti ajateltuna lähden katselemaa paikkaa kokemuksena ja olen kohtuu tyytyväinen, jos sijoituksissa jossain puolivälissä ollaan.

7.

Sunnuntai-aamulla herätys 03:00 ja Viton keula kalavesiä kohden - Ei liene ihan täyspäisen hommaa. Aamutuimaan on muutoinkin mukava ajella sellainen vähän toistatuntia vielä puoliksi unessa ja tällä kertaa hirviä väistellen ja välillä salamavalojen loisteesta nauttien...
No kaikkea on tehtävä, että seitsemäs onkipäivä tulee tälle vuodelle, tosin tarkoitusena olikin vain viettää muutama tuntinen joella ja käydä katsomassa joko koskessa olisi pilkkukylkiä.
Lyhyehkössä ajassa ei tullut koko lupa-aluetta kollattua, joten pysyttelin vain sen alimmilla osuuksilla. Jokun alun toistakymmentä 20-35cm harria söivät innokkaasti larvaa ja haresearia ja vesistön kenties suosituimmasta montusta oli pari potkua raskaampi eväkäs kiinni larvassa. Tinseliä tuli myös viskottua peileihin ja virrasivuihi ilman merkkiä kaloista, joten ainakin paikallisen kalastuskunnan istutukset ovat vielä edessä, siis jos niitä tänä vuonna tulee. Kovastihan noitakin "tuki-istutuksia" on kritisoitu pk.nettiä myöden.
Kyynerpääni ja ranteeni rupeaa taas reistalemaan, joten pakko jättää mm. ensi viikkoinen Lohenrenkaan "Evening Rise" väliin, jottei takurilla riko/rasita kättään yhtää lisää.
Ensi lauantaina olisi Jamboree ja SM-spey, sekä baltian maiden välinen maaottelu. Eipä ole viimeisen kolmen kevään aikana kertaakaan tullut näin vähän heiteltyä/treenailtua pitkällä pahlalla, tosin viime vuonna heitto oli kohtuu hyvässä kunnossa ennen Jamboa ja sitten siellä oikeastaan ensimmäinen paha notkahdus kisoissa. Hieman päinvastoin, viime elokuussa Vanhankaupunginlahden tapahtumassa lensi sitten kylmiltään "virallinen" 51m, joten taitaa olla turhaa treenaminen, jos sillä tulee vain paineita... Mielenkiinnolla kyllä odotan tänä vuonna parin herran edesottamuksia ko. kisoissa ja toivattavasti itsekin nyt vähintään finaalissa ollaan. :-)

Julkujärven SM-karsinta 2010

Vuoden ensimmäinen SM-karsinta itselleni ja tavallaan hieman odotettukin reissu.
Julkujärvi on kolmen hehtaarin lampi Ylöjärvellä, jonka Pirkanmaan perhokalastajat ovat vuokranneet käyttöönsä joskus aikoja sitten ja samalla vastaavat kirjolohien ja siikojen istutuksista järveen, sekä järjestävät näitä perhokalastuksen SM-karsintoja "lammellaan".
Kisailuun lampi on varsin passeli rannalta kalastukseen, tosin henkilökohtaisesti pitäisin alueella hieman isommista pooleista ja pidemmistä ajoista siirtymisiin ja muihin taukoihin.
Karsinta omalta osaltani oli toivottavasti pohjanoteeraus sijoituksen suhteen. Minua huonompi päivä oli vain neljällä muulla, mutta 19 kaveria oli edelläni klo 15:30, jolloin MrPompero vihelsi pilliinsä. Syitä omaan kehnoon suoritukseen löytyi roppakaupalla sen pitemmin niitä spekuloimatta. Kisan kärki ei ollut ollenkaan yllättävä ja mitallit löysivat oikean paikan.

Kolmen kärki Julkujärvellä 2010: 1. Arto Kokkila, 2. Tero Mäntylä ja 3. Ville Vainio



Seuraava karsinta itselleni on Iisalmen Pitkäkoskella La 5.6. ja heti perään onkin sitten Ahvenlammen karsinta Su 6.6, joten tulee rankka viikonloppu autoiluineen. Pitkäkoskelle lähetään hakemaan vastaavaa sijoitusta kuin viime vuonna, koska enemmän olenkin jokikalastaja, mutta tuo Ahvenlampi on yksi hienoimmista kirjolohijärvistä Suomessa, joten sen puoleen sitäkin odottaa, vaikkei sieltä menestystä uskalla toivoa.

Laihaa kahvia

Maradonan kanssa tuli jo talvemmalla sovittua, että toukokuun alussa heitämme yhdessä reissun jonnekin kirjolohijärvellä, jossa voi kalastaa veneestä käsin. Täälläpäin Suomea ei valitettavasti ole paljon vaihtoehtoja päivän reissuun, joten Evon Niemisjärvet ovat tuossa seulonassa yllättävän hyvä vaihtoehto.
Keväällä tuli suunniteltua venepenkkiä alumiinista ja oikeastaan alumiiniprofiilitkin tuli jo hankittua, kunnes kilpakalastusseuramme porukalla lyösimme Briteistä penkin jonka hinnalla ei kauheasti kannata ruveta itselleen tuntihintoja omasta tekemisestä laskemaan.
Kalastus Niemisellä oli yllättävän vaikeaa jo tuulenkin takia, koska laahusankkuri jäi kotiin, kiinteestä puhumattakaan. Tosin kiinteän käyttäminen ei edesauta juurikaan kisoihin "treenaamisen" kannalta. Tuulesta johtuen heittelimme enimmäkseen tyynen puolen poukamia vaikkei niihin juuri ollutkaan uskoa - tuulen alle olisi päästävä. Yksi ranta olikin sellainen, josta sai pidempiä kohtuullisia rekauksia rannan suuntaisesti ja tuolta paikalta sitten saimmekin kalan sekä tärpin. Muutoin oli hyvin kuollutta. Siikoja pintoi jonkin verran pienten kaksisiipisten perässä, muttei ollut sellaisia varusteita mukana, että niitä olisi viitsinyt ruveta yrittämään.
Veneeseen ja sitä kautta pakkaseen joutunut kirjavalohi puri oranssia boobyä III-upon kärjessä. Tuon ja muiden "biisikärpästen" rinnalla tuli muuutoin heiteltyä normi liitsejä, blobeja ja joitain tummia nymfejä nopeella intterillä ja em. upposiimalla.
Olisi ollut mielenkiintoista tietää, milloin edelliset istutukset ovat olleet ja millaisia määriä mm. Yliseen Niemiseen on kipattu.

Tuon Niemisen synkän väristä tummaa vettä, "laihaa kahvia" jossa näkösyvyys alta puolimetriä tuijotettaessa tuli jälleen mieleen, että mitenköhän sitä saisi tänne etelään paremman kirjolohijärven. Kokoa järvellä saisi olla sen verran, että venekalastus onnistuu, muttei kuitenkaan liikaa, jottei istutusmäärät/-kustannukset kasvaisi liian suureksi, eli jokin 5-7ha olisi varmaan aika passeli koko. Parin hehtaarin pläntit ovat jo "lampia" ja mukavammin rannalta kalastaen ja esim. tuon ylisen Niemisen, ~10ha kokoon tarvitaan jo pirusti kalaa, että kalastus olisi jollain tapaa mielekästä. Niin ja noita hehtaarin-parin lampia jo nyt jonkin verran onneksi onkin.
Jostain pitäisi löytää kohde, innokkaita puuhamiehiä, kenties perhoseuroja ja niiden yhteistyötä, ehkä kalastukunnan osakkuus tms. tai peräti jokin kaupallinen taho tällaisen taakse.
Taidan lähteä Blagdonille...

Reservoir

Harvinaista herkkua, että arkena voi pitää vapaata, joten päätin ajella Perniöön uusia vapoja, siimoja ja perhoja koeponnistamaan.
Lähinnä Julkujärven kisaa ja vastaavia varten, joissa ei ole takaheittotilaa, tuli hankittua mm. kasiluokan Wulffin intteri #7:n vavalle, jotta alakautta pystyy tarjoamaan perhoja pidemmälle.

Lohenrenkaalla ei ollut lisäkseni ketään muuta. Tuo ei liene tähän aikaa vuodesta kovinkaan harvinaista. Kalaakin oli kuulemma istutettu edellispäivinä jokaiseen järveen/lampeen.
Uudet vermeet tuntuivat varsin hyviltä. Tosin unohdin käyttää wulffia kuumassa vedessä, joten se oli karmeaa rautalankaa ja ampuminen oli hankalaa, uiton tuntumasta puhumattakaan. Kaloja Pömpiäisellä kuitenkin riitti paljon ja ei tullut niitä laskettuakaan. Joku karvan toistakymmentä tuli rantautettua ja joitan karkuutettua vajaan kolmen tunnin aikana. Parhaiten perhoista kelpasi kelta-oranssi ja pinkki blob, mustaa isohkoa liitsiä unohtamatta tuon intterin kanssa varsin rivakasti nopealla twistillä tai rorypolyllä uiteltuna. Eväkkäät oli yhtä lukuunottamatta tuoretta istutuserää sekä yksi jokin varsin reilu kala väänti seiskaa kunnolla, kunnes rikaus oli pohjarydössä kiinni. Samoin pohjasta repiessa tuli muuten melkoisen painava suttuinen larvakin ylös - melko erikoinen perho tällaiselle lammelle...